Eniten kiinnostusta herättävien kirkkoherrojen sarjassa on esittelyssä tällä kertaa kaksi herraa.
2) Theodor Brofeldt (1837-1914) muistetaan Iisalmen seurakunnan pitkäaikaisena kirkkoherrana (1883-1914). Käytännöllinen, kansanomainen, arvoituksellinen ja savon murteella saarnannut ja opettanut pappi oli työteliäs mies, joka palveli seurakuntaa lähes 55 vuoden ajan. Brofeldt itse kertoi, että hän oli aina ajautunut tehtävästä toiseen, eikä ollut koskaan hakenut yhtäkään virkaa. Hänet tunnetaan myös kansalliskirjailija Juhani Ahon (1861-1921) isänä. Brofeldtin nuorin tytär Alma Augusta oli vuosina 1926-1931 kirkkoherrana toimineen Jooseppi Lesceliuksen puoliso. Paitsi Theodor myös hänen edellä mainitut jälkeläisensä, Juhani ja Alma Augusta, on haudattu Kustaa Aadolfin kirkon hautausmaalle. Isä-Brofeldtin hauta on kirkosta katsottuna länteen päin. Juhanin hautakivilohkare on kirkon pohjoispuolella, kirkon ja kellotapulin välimaastossa. Alma on haudattu puolisonsa Joosepin rinnalle kirkon eteläpuolelle, aivan kirkkorakennuksen viereen.
3) Pitkän uran seurakunnan palveluksessa teki myös Henrik Helsingius (1701-1757). Vakaailmeisen herran on jälkipolville ikuistanut myös kirkon lehterikaidemaalauksista vastannut Mikael Toppelius (1733-1821), ja sakastissa oleva muotokuvamaalaus (1756) onkin epäilemättä yksi huoneen katseenvangitsijoista. Kerrotaan, että Helsingius olisi kutsunut nuoren (noin 14-vuotiaan) Mikael Toppeliuksen luokseen pappilaan, joka olisi tuolla reissullaan maalannut tälläkin hetkellä lehtereitä komistavat maalaukset. Melko lyhyestä elämänkaarestaan huolimatta Helsingius ehti toimia seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 1733 aina hänen kuolemaansa saakka. Johan Laguksen tavoin Helsingius toimi virkansa ohella myös valtiopäiväedustajana sekä sai myös rovastin nimen ja arvon. Tiedetään, että Porvoon piispa Daniel Jusleniuksen piispantarkastuksen yhteydessä Helsingiuksen kaitsema seurakunta sai hyvän arvosanan: seurakunnan arvioitiin sisäistäneen katekismuksen lisäksi myös laajemman käsityksen kristinuskosta. Tämän lisäksi Helsingius oli kunnostautunut kansan lukutaidon kohottamisen saralla sekä taistellut kansan piirissä vallinnutta taikuutta ja juoppoutta vastaan.
Lisää tietoiskuja kirkkoherroista luvassa lähiaikoina,
Lauri
Lähteet:
Kortelainen, Tuomas 1977. Iisalmen seurakunnan historia 1627-1977. Iisalmen seurakunta.
2) Theodor Brofeldt (1837-1914) muistetaan Iisalmen seurakunnan pitkäaikaisena kirkkoherrana (1883-1914). Käytännöllinen, kansanomainen, arvoituksellinen ja savon murteella saarnannut ja opettanut pappi oli työteliäs mies, joka palveli seurakuntaa lähes 55 vuoden ajan. Brofeldt itse kertoi, että hän oli aina ajautunut tehtävästä toiseen, eikä ollut koskaan hakenut yhtäkään virkaa. Hänet tunnetaan myös kansalliskirjailija Juhani Ahon (1861-1921) isänä. Brofeldtin nuorin tytär Alma Augusta oli vuosina 1926-1931 kirkkoherrana toimineen Jooseppi Lesceliuksen puoliso. Paitsi Theodor myös hänen edellä mainitut jälkeläisensä, Juhani ja Alma Augusta, on haudattu Kustaa Aadolfin kirkon hautausmaalle. Isä-Brofeldtin hauta on kirkosta katsottuna länteen päin. Juhanin hautakivilohkare on kirkon pohjoispuolella, kirkon ja kellotapulin välimaastossa. Alma on haudattu puolisonsa Joosepin rinnalle kirkon eteläpuolelle, aivan kirkkorakennuksen viereen.
3) Pitkän uran seurakunnan palveluksessa teki myös Henrik Helsingius (1701-1757). Vakaailmeisen herran on jälkipolville ikuistanut myös kirkon lehterikaidemaalauksista vastannut Mikael Toppelius (1733-1821), ja sakastissa oleva muotokuvamaalaus (1756) onkin epäilemättä yksi huoneen katseenvangitsijoista. Kerrotaan, että Helsingius olisi kutsunut nuoren (noin 14-vuotiaan) Mikael Toppeliuksen luokseen pappilaan, joka olisi tuolla reissullaan maalannut tälläkin hetkellä lehtereitä komistavat maalaukset. Melko lyhyestä elämänkaarestaan huolimatta Helsingius ehti toimia seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 1733 aina hänen kuolemaansa saakka. Johan Laguksen tavoin Helsingius toimi virkansa ohella myös valtiopäiväedustajana sekä sai myös rovastin nimen ja arvon. Tiedetään, että Porvoon piispa Daniel Jusleniuksen piispantarkastuksen yhteydessä Helsingiuksen kaitsema seurakunta sai hyvän arvosanan: seurakunnan arvioitiin sisäistäneen katekismuksen lisäksi myös laajemman käsityksen kristinuskosta. Tämän lisäksi Helsingius oli kunnostautunut kansan lukutaidon kohottamisen saralla sekä taistellut kansan piirissä vallinnutta taikuutta ja juoppoutta vastaan.
Lisää tietoiskuja kirkkoherroista luvassa lähiaikoina,
Lauri
Lähteet:
Kortelainen, Tuomas 1977. Iisalmen seurakunnan historia 1627-1977. Iisalmen seurakunta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti