6) Pitkän uran Iisalmen seurakunnassa teki myös Suomen sodan pastorina tunnettu Pehr Johan Collan (1771-1833), joka hoiti toisen kappalaisen virkaa Lapinlahden Väärnin pappilassa ennen siirtymistään kirkkoherran virkaan. Kaiken kaikkiaan Collan palveli seurakuntaa 35 vuoden ajan. Collan avioitui ''Karjalan ruusuksi'' kutsutun Christina Elisabeth Crohnsin kanssa, ja aviopari sai kaikkiaan kymmenen lasta, joista merkittävän uran loi erityisesti säveltäjänäkin tunnettu Karl Collan. Pehr Johanin kirkkoherrakaudelle (1812-1833) sijoittuu keisari Aleksanteri I:n vierailu Iisalmen Isossa pappilassa vuonna 1819. Hallitsijan vierailun aikaan Elisabeth oli viimeisillään raskaana, ja viikko hallitsijan vierailun jälkeen syntyikin poika, jolle annettiin nimeksi Aleksanteri. Keisarista ei tullut kuitenkaan vauvan kummia. Sen sijaan kummiksi ryhtyi merkittävänä suomalaisuusmiehenä tunnettu Adolf Ivar Arwidson, joka oli vierailemassa keisarin kanssa samaan aikaan Isossa pappilassa, ja jonka muistokivi löytyy Kustaa Aadolfin kirkon hautausmaan pohjoispuolelta. Pehr Johan ja Christina Elisabeth on haudattu kirkon hautausmaalle, kirkon eteläpuolelle.
7) Vaikka Iisalmen seurakunnan viidentenä kirkkoherrana toimineesta Henrik Hoffrénista ei ole muotokuvamaalausta Kustaa Aadolfin kirkon sakastissa, Hoffrén-sukua on vaikea sivuuttaa, kun puhutaan Iisalmen seurakunnan historiasta. Kustaa Aadolfin kirkon hautausmaalta, kirkon pohjoispuolelta, löytyy myös Hoffrénin suvun muistokivi vaakunoineen. Suvun kantaisä Henrik toimi Iisalmen seurakunnan kirkkoherran virassa 38 vuotta aina vuodesta 1672 vuoteen 1710. Hänellä oli seitsemän lasta, joista kolmesta tuli pappi. Yksi pojista (Jaakob) toimi isänsä seuraajana Iisalmen seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 1711 lähtien, ja yhdestä (Henrik) tuli Kuopion kirkkoherra. Henrik Hoffrénin kirkkoherrakaudelle sattuivat vuosien 1695-1697 katovuodet sekä suuri Pohjan sota (1700-1721). Isäänsä Henrikiä kirkkoherran virassa seurannut Jaakob joutui pakenemaan sotaa ja isoavihaa (1713-1721) Ruotsiin, josta hän palasi vasta vuonna 1723. Sekä Henrik että hänen poikansa Jaakob on haudattu Iisalmeen.
Hyvää viikon alkua toivotellen,
tiekirkko-opas Lauri
Lähteet:
Kortelainen, Tuomas 1977: Iisalmen seurakunnan historia 1627-1977. Iisalmen seurakunta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti